Sivut

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Ei koskaan...?

Kyllä fakta on niin, että koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan. Olen melkoisen monta kertaa joutunut syömään mielikuvitushattuni...

"Mä en todellakaan ala koskaan pitämään blogia". Ja niinhän se on nähty miten siinä kävi ;)
Samantyylisiä kuolemattomia lausahduksia on vaikka kuinka, mutta siirtykäämme nykypäivään.

"Mä en ikinä kyllä osta kiilakorkoja, se on joko kunnon korot tai ei ollenkaan!". Ja niinhän siinä tietenkin kävi että taannoisella the Tall Ships Race -reissulla sellaiset ostin. Edellisellä viikolla löysin hurjan kivat ja törkeän halvat arkikengät muutaman sentin koroilla, ja ajattelin että jeespoks, nämä on just passelit kun joutuu pitkin Helsinkiä kävelemään. Ja sitten se hetki, kun tajuat että uudet "supermukavat" kengät hankaavat ja puristavat kun olet talsinut Helsingissä ehkä 50 metriä. Eli kenkäkauppaan mars. Kyrsi sen verran että siinä vaiheessa oli olennaisinta saada nopeasti halvat kengät joilla pystyy kävelemään. Kyseiset kiilat täyttivät molemmat kriteerit ja kenkien osto oli nopeasti suoritettu. Ne on muuten yllättävän kivat jaloissa, mutta en silti osta toisia kiiloja :P Ehkä...

Sitten se toinen "mä en koskaan"... Geo-kätköily. Ei mahtunut omaan pieneen ja rajoittuneeseen päähäni, että mitä järkeä on etsiä jotain purkkeja jostain tai ylipäätään pyöriä jossain metikössä suunnistamassa?! Tähän varmasti liittyy myös traumaattiset kokemukset peruskoulun suunnistuksista: käteen annettiin todella huonolla tulostimella tulostettu mustavalko-kartta, jossa oli mustetahroja ja jonka avulla sitten muka piti paikantaa jotain rasteja milloin mistäkin metsästä. Olen aivan varma että opettajilla ei ollut mitään hajua siitä minkä ryteikön kartan milloinkin meille raukoille jakoivat, sen verran random-touhua se samoilu oli ja muistelen että kaikki meistä löysi niitä rasteja ihan tuurilla kun tarpeeksi kauan lepikossa aikaa vietettiin. Kukaan ei koskaan selventänyt että millä logiikalla sitä karttaa olisi pitänyt tulkita, ja siitä aion olla ikuisesti katkera. Ylipäätään koululiikunta on tappanut innon niin moneen urheilulajiin että koululiikunta pitäisi ehkä lailla kieltää.

Mutta se geo-kätköily! Kaveri on sitä tässä harrastellut ja olen nauranut kuvitteelliseen partaani koko touhulle, mutta niinhän siinä kävi että viikko sitten kännipäissäni kävin hänen kanssaan hakemassa elämäni ensimmäisen kätkön. Ja seuraavana päivänä taas kännissä kätkölle. Hieno fiilis ottaa illan päätteeksi korkkarit pois ja talsia sillan alla tai ojassa horjuen ja etsien jotain purkkia, ja sitten saa raapustella nimen paperiin... Järkeä? Ei!  MAHTAVAA! Olen löytänyt uuden harrastuksen! Tuon viikonlopun jälkeen olen sitten muutaman kätkön etsinyt -ihan selvinpäin siis- ja yksi epäonnistuminenkin joukkoon mahtuu, mutta ei se mitään, hölmöläinen ei lannistu! Kunnes eksyy, senkin osaan muuten pirun hyvin.

Tänään käytiin ukon kanssa Porvoossa katselemassa pitkästä aikaa vanhaa kaupunkia ym. Hieno visioni kuvailla vanhoja rakennuksia kaatui siihen, että paikalla oli ehkä miljoona muutakin turistia, joten kuvat jäi vähiin. Maisemat ja rakennukset olivat silti mukavaa vaihtelua, vanhoja rakennuksia, suuria puita, kivimuureja ja muuta silmää miellyttävää :) 

Näissä pällistelykuvissa näkyy nuo uudet kiilakorot, mutta koska mitään sen ihmeempää ei kengissä ole eikä ne aiheuta itselläni mitään wow-kiljahduksia, niin en niitä se kummemmin esittele. Kuvien myötä, mukavaa viikonloppua itse kullekin :)










5 kommenttia:

  1. Voi kyllä, Geo kätköily on kivaa :D Kävimme juuri eilen hakemassa Uudestakaupungista neljä kätköä ja kivaa oli! Tähän mennessä ollaan haettu monta sataa kätköä :) Uskon, että tuo harrastus pysyy niin kauan kivana, kun siitä ei ota minkään näköistä stressiä. Toisin sanoen siis, joka päivä ei tarvitse löytää kätköä. Vaan hakee silloin kun hyvältä tuntuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, muistinkin että sinä oot kätköilijä ;) Ja totta, stressiä siitä tuskin kannattaa ottaa, enkä halua joka paikassa liikkua kätkön kuvat silmissä, mutta onhan se kivaa kun varta vasten lähtee johonkin paikkaan jossa ehkä muuten ei tulisi käytyä, hienoja paikkoja on tullut jo näinkin lyhyessä ajassa nähtyä :)

      Poista
  2. Kaunis asu ja ihanasti kirjoitettu teksti! :) Pisti hymyilemään, siulla on kyllä sana hallussa, jos näin voi sanoa. ^^

    Työkaveri harrastaa geokätköilyä, joskus oli puhetta aiheesta ja vaikutti kyllä mielenkiintoiselta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainiin, ja pitihän miun vielä sanoo, että ihanan isot nää kuvat! :)

      Poista
    2. Kiitoksia kovasti :)
      Suosittelen kyllä kokeilemaan geo-kätköilyä, mukavaa hyötyliikuntaa ja kuten tuossa Lady Satinillekin sanoin, löytää uusia upeita paikkoja! Itse kiipeilin viime viikolla kallioilla, joista en ollut kuullutkaan, ja voi pojat mitkä maisemat!

      Ja juu, kerrankin on isot kuvat :D Mä oon vähän tumpelo tän blogin kanssa enkä saa kuvista koskaan tasakokoisia jos yritän laittaa ne isompina, siksi se pieni standardi-koko. Mutta ne kuvathan saa klikattua aina isommaksi ;)

      Poista

Sana on vapaa, kerro minulle ajatus tai kaksi :)