Sivut

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Kuppi nurin

Nyt paloi käpy hiekkapillu-Räsäseen. Sattumalta eilen kävin kaverin kanssa uskonto-aiheisen keskustelun, jonka yhteenvetona todettakoon että Suomen valtio ja kirkko tulisi välittömästi erottaa toisistaan, koska kirkon iltasaduiksi verrattavat joutavat lätinät sekoittavat niin monen ihmisen pään. Tänään Räsänen on ollut taas edukseen ja ladellut uskomattoman aivottomia höyrypään lausuntoja.
Jos joku ei ole päivän lehtiä seurannut, niin tässäpä linkit: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013071017247352_uu.shtml
tämän jälkeen Räsänen lähti vielä puolustelemaan sanomisiaan, mutta vituix meni: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013071017248094_uu.shtml

Nyt painotan että tarkoitukseni ei ole taaskaan loukata ketään, mutta ottakee nyt jumalauta järki päähän! Ministeri antaa luvan rikkoa Suomen lakia, jos usko menee sen edelle?
Minua ei haittaa, jos joku hiljaisesti uskoo Jumalaan tai muihin satuolentoihin. Periaatteessa kymmenen käskyä ovat hienoja elämänohjeita kelle tahansa; älä varasta, älä tapa jne. On hienoa, jos joku esim. pääsee päihteistä eroon uskon avulla, tai löytää uskosta voimaa elämänsä vaikeina aikoina. Kunhan kaikki tuo tapahtuu terveen järjen rajoissa. Tervettä järkeä ei ole se, että sisäministeri käskee noudattamaan mielummin raamatun sanaa kuin Suomen lakia. Jos tähän mennään, niin sopii miettiä, mitä siitä tulee jos Suomessa muidenkin uskontojen edustajat noudattavat omaa pyhää kirjaansa yli lakien? Ihan tarpeeksi on nähty ja kuultu kuinka etenkin muualla maailmassa tehdään murhia uskonnon ja Jumalan nimeen. Paskaa sanon minä.

Raamattu on itselleni hyvin vieras kirja, mutta käsittääkseni Jesse-fanit, papit ja muut hokevat hyvin paljon että "Jumala ei tuomitse" ja synnitkin pitäisi kuulemma saada anteeksi. Ja silti uskovaiset ovat pahimpia tuomitsemaan muita? Räsänen vertaa aborttia eläimen teurastukseen, homous on syntiä ja luonnotonta, vaikka kyse on rakkaudesta, ja vaikka homo uskoisi Jumalaan ja eläisi elämäänsä hyvien tapojen mukaisesti? C'moon...

En ole käynyt rippikoulua, ja kirkosta olen eronnut monta vuotta sitten. Voisin jakaa muutaman uskontoon liittyvän hetken elämästäni;

Kakarana olin jossain seurakunnan kerhossa (silloin ei vielä ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta). Muistan kuinka kerhotädit lukivat meille jotain lastenkirjaa, jossa tyttö ja poika ajelivat fillareilla, ja tyttö jäi auton alle. Kirjan lopussa todettiin, että tyttö siis pääsi pyörällään polkemaan taivaaseen. Miettikää miltä tämä vertauskuva on kuulostanut 4-vuotiaan korviin. Yritin kovasti väittää tädille että en kyllä usko että pyörällä voi polkea taivaaseen, koska pyörässä ei ole sellaista moottoria joka auttaisi pyörää lentämään. Käskettiin olla hiljaa ja mennä syömään.

Samaisessa kerhossa opetettiin hyvin pöytätapoja, ja kun sitten nuo tavat tarpeeksi iskostuivat päähän ja viikonloppuna kotona totesin ruokapöydässä "kiitos Jeesus ruoasta", riitti se äidille. Äiti totesi että kyllä se jumalauta on äiti itse joka on ruoan laittanut, eikä mikään taruolento. Maanantaina ei tarvinnut enää mennä kerhoon.

Ensimmäisellä luokalla kysyin maantiedon tunnilla, miten maapallo on syntynyt. Opettaja käski kysymään uskonnon opettajalta. Kysyin, ja sain vastaukseksi sen kuuluisan lässytyksen Aatamista ja Eevasta jne. Esitin jatkokysymyksen: koska ne dinosaurukset sitten on eläneet? Taas käskettiin olla hiljaa ja todettiin että ei niitä ole ollut olemassa. Mitä vittua?

Pari vuotta sitten pappani kuoli. Ensimmäinen kerta, kun jouduin osallistumaan hautajaisjärjestelyihin. Mummi ja Pappa eivät ole koskaan olleet mitään uskovaista sakkia iästään huolimatta, mutta koska molemmat kuuluivat kirkkoon, oli luontevaa järjestää kirkolliset hautajaiset. Mummin luona kahviteltiin papin kanssa (joka muuten oli oikein mukava ja nykyaikainen, järkevä nainen). Pappi oli valmiiksi katsonut muutaman hautajaisiin sopivan virren, joita kirkossa voitais laulaa. Katselin virsien sanoja, ja sanoin papille aivan suoraan, että en kyllä suostu laulamaan yhtäkään biisiä, jossa mun pitäisi olla KIITOLLINEN siitä että pappa on kuollut ja pääsee vihdoinkin Jumalan luo. Tai jos sentään virressä ei kiitollinen tarvinnut olla, niin muuten maanpäällisestä elämästä puhuttiin synkeään sävyyn ja taivasta ylistettiin. Kuvottavaa. Suru ja papan kaipuu oli (ja on edelleen) suuri, siinä ei todellakaan tehnyt mieli kiittää kuolemasta, kun olisi tehnyt melkein mitä vain saadakseen papan takaisin, edes hetkeksi. Onnekseni mummi ja äiti olivat pitkälti samaa mieltä, ja pappi ymmärtäväinen. Päädyttiin neljän virren sijaan kahteen klassiseen sävelmään, yhteen virteen ja Kai rydmanin "Niin kaunis on maa" -kappaleeseen:


Kohtaan myös töissäni jatkuvasti ihmisiä, jotka ovat hurahtaneet uskoon. Järjestäen jokaisen sellaisen potilaan kanssa tulee ongelmia, kun uskoon ja "Jumalan parantavaan voimaan" vedoten kieltäydytään lääkkeistä tai ylipäätään hoidosta (kunnes määrätään hoitoon, kun nuppi on niin sekaisin), joskus myös omaiset ovat sitä mieltä että sairastuminen on Jumalan antama rangaistus synneistä. Selitä siinä sitten että tässä ei kyllä ole kysymys Jumalasta, vaan aivojen reseptoreista, perimästä, elämäntilanteesta jne.

Evoluutioteorian tueksi on mm. fossiileja todisteena. Mitä pitäviä todisteita uskiksilla on Jeesuksesta? Saletisti ei kukaan ruoki koko kylää kahdella kalalla ja viidellä leivällä, edes David Copperfield ei kävele vetten päällä ilman taidokkaita trikkitemppuja, eikä hedelmöittyminen tapahdu ilman seksiä.

"This is our right to life
Not religious right back
This is abortions knife
Aiming at the womb of
The Christian conspiracy
So open my eyes and see"


4 kommenttia:

  1. Ihan asiaa jokainen sana. Meni kiukinpuuska myös päälle kun käväisin iltalehden sivulla ja luin tuon räsäisen lausumat pätkät.. Ihan pakko oli sulkea koko selain ettei lennä läppäri ikkunasta ulos..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla että joku tämän purkauksen jaksoi lukea ja vieläpä asiana piti :) Jos oikein kovasti kiukuttaa, niin katsopas tämä adressi: http://www.adressit.com/adressi_paivi_rasasen_erottamiseksi_ministerinvirasta

      Poista
  2. Rohkeaa tekstiä! Uskontoon liittyvistä asioista on vaikea puhua tai ei puhuta lainkaan, kun pelätään räjähdysherkkiä ihmisiä. Kyllä alkoi itseäkin ketuttaa Räsäsen mielipiteet, pitäisi akka potkia pihalle eduskunnasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Toisaalta, jos miettii kolikon kääntöpuolta, niin vaatiihan se uskoviltakin jonkinlaista rohkeutta tuoda oma vakaumuksensa julki, kun tälläisiä räjähdysherkkiä ateisteja on :D

      Mutta rohkeutta vaatii teiltäkin ottaa kantaa asiaan, on todella mukava huomata että tämä kirjoitus sai kommentteja :)

      Poista

Sana on vapaa, kerro minulle ajatus tai kaksi :)