Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste korsetti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste korsetti. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. joulukuuta 2013

Tip tap ja silleen...

Olen sadistisella tavalla eilen ja tänään kostanut itselleni kaiken tämän viime aikaisen laiskuuden ja saamattomuuden. Eilen siivosin kodin siihen kuntoon että kehtaa joulua vietellä, ja tänään olen hiki päässä metsästänyt kaikki lahjat pukinkonttiin ja jopa paketoinut ne.
Lisäksi näköjään päivitän taas pitkän tauon jälkeen blogia. Hurraa suatana, hyvä minä!

Muistini on talviunilla, mutta kovalla pinnistelyllä muistelisin että viime viikkoina on tapahtunut muun muassa seuraavaa:

Kävin katsomassa Nightwishin keikkataltioinnin Tennispalatsissa, hieno show oli se :) Vaikeuksia teetti ristiriita siinä että kuulet ja näet hyvää musiikkia "livenä", mutta notta kehtaako taputtaa? Saako vähän heiluttaa jalkaa tahdissa? Saako laulaa ääneti mukana? Näköjään läsnä oli myös joitakin bloggaajia, mutta olen taas kulkenut laput silmillä niin että vasta blogeja lueskeltuani olen läsnäolleet tiedostanut.

Pari viikkoa sitten vietettiin rakkaan ystävän kanssa pikkujouluja ja käytiin katsastamassa Mokoman live-kunto Virgin Oilissa. Kunnossa olivat. Keikalle pukeuduin pikkujouluväriä kunnioittaen uutukaiseen punamustaan Dracula Clothing -korsettiini, tässäpä jälleen yksi paskalaatuinen kännykkäkuva:


Samaisessa Virgin Oilissa käytiin kavereiden kanssa katsomassa menneenä viikonloppuna Marjo Leinonen & Huff n Puff. Sitä edelsi ruokailu toisella kokoonpanolla paikassa, jota olen jo hehkuttanut mutta hehkutan uudestaan: Stones. On muuten parhaat burgerit mitä olen syönyt!

Löysin arkistojen kätköistä kuvan joltain taannoiselta Stones-reissulta, joten laitetaan nyt ruoka-kuvaakin kehiin: 

Lämpimästi muuten suosittelen myös kuvassa näkyvää siideriä; Westons Vintage! Prosentit on kohdillaan (8,2) ja maku on täyteläinen. Ostakee vaikka alkosta joulupöydään, jos ette baariin ole justiinsa suuntaamassa. Ja tämä ei sitten ole maksettu mainos :D ! 

Ettei tämä kirjoitus olisi liian looginen ja selkeä, niin hypätään asiasta toiseen: Muuttavat sukulaiset ovat kaksipiippuinen juttu. Ensinäkin joutuu suurella todennäköisyydellä osallistumaan muuttopuuhiin, ja toisekseen ainakin tässä tapauksessa on harmi, että faija muutti kauemmas (ja öh, se "kauemmas" tarkoittaa peräti 20min ajomatkaa... :D ). Mutta hyvityksenä sain muuton tieltä kaikkea pientä ja isoa, kuten olkkarin seinää koristavat kynttilälampetit, ja keittiöön uudet nahkaverhoillut tuolit. Äitikin muutti samoihin aikoihin, ja tilanpuutteen vuoksi joutui hän luopumaan arkkupöydästä jota olen jo tovin himoinnut. Nyt se on MINUN!




Mielessä on vakaasti mutta epävarmasti ajatus että tulen vielä ahdistelemaan teitä blogimaailmaan ennen kuin hiljennyn mussuttamaan suklaata ja kinkkua ja perunamuusia ja porkkanaraastetta *kuolaa jo vähän*, joten hei hei tältä erää ja kuulemisiin :)

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Lomaterveiset

Heipä hei. Menneen viikon olen ollut lomalla, ja kovin ylpeä olen aktiivisuudestani. Yleensä lomat menee lähinnä voimia kerätessä ja nukkuessa, mutta jonkin sortin kevätmania lienee hyökänneen kimppuun, sillä sain mm. olohuoneen ja eteisen katon maalattua. Maalausta olen suunnitellut ainakin kaksi viimeistä kevätlomaa (suom. kaksi vuotta...), mutta vasta nyt sain sen aikaiseksi. Kotimme on vanhan paritalon puolikas, ja vaikka vuosien saatossa edelliset asukkaat ja me olemme tehneet pientä pintaremonttia, oli katot edelleen ällöttävää laminaattipuupaneelia taimitälie. Nyt katto sai valkoisen ja raikkaamman sävyn, ja tämän projektin suoritin alusta loppuun asti itse. Kolmannen maalikerroksen jälkeen iski epätoivo
-eivittutäävaatiivieläneljännenkerroksen- mutta lopputulos palkitsee :)




Ompelin myös hameen. Tarkoitus oli tehdä kesäsäihin sopiva hame, jossa on hillitysti tylliä; en edelleenkään ole muhkeiden hameiden suuri kannattaja, mutta pikkuhiljaa alan niihinkin tykästymään... Hame kestää läheltä tarkastelua paremmin kuin aikaisemmat hameeni, mutta ompeluhommissa olen silti edelleen lapsenkengissä, varsinkin suunnittelussa logiikka ei ole puolellani, ja jouduin tässäkin muutaman virheen tekemään ennen kuin rubikin kuutio alkoi hahmottumaan. Lopputulos nyt kuitenkin tässä:







Kuvissa näkyy myös uutukainen korsetti, jonka liivimäiseen ulkoasuun ihastuin. Alemmasta kuvasta näkyy, että tämä muoviluitettu korsetti on kuitenkin suunniteltu jollekin muulle lantiomallille kuin tälle gettoperseelle, kun alaosan nyörit jää huomattavasti paljon löysemmälle kuin ylemmät... No, korsetti silti :)

Olen myös haalinut itselleni parit uudet kengät. Saappaat eivät pääse kuvassa oikeuksiinsa (korot näyttävät hassun matalilta), mutta kyseessä siis tuollaiset "mokkapintaiset" reisisaappaat/ylipolven-saappaat.


Saappaiden kanssa kuvassa paistattelee mekko joka on viime syksyn hankintoja. Poolokaulus ja astetta peittävämpi malli (vaikkakin mekko on lyhyt) on varsin toimiva silloin kun pitää pukeutua jonnekin vähän asiallisemmin... Alemmasta kuvasta kuitenkin näkyy että mekossa on sentään jotain pientä twistiä; etuosan kangas on vähän läpikuultava.



Ja sitten ne toiset kengät; uudet Iron fistit. Oi voi kun tulisi jo kesäkelit, että pääsisi näitäkin popoja ulkoiluttamaan!


Sen lisäksi että olen lomalla maalaillut, ommellut ja jopa pitkästä aikaa saanut kuviakin otettua, kävin perjantaina katsastamassa ystäväni kanssa Amaranthen keikan. Ysäribiittiä yhdistettynä metallimättöön; vähän yksinkertaista, mutta perjantai-illan bilemusana toimi kaipiroskan kanssa oikein hyvin. Varsinkin kun ottaa huomioon allekirjoittaneen musamaun, vrt. ystäväni pop-painotteinen maku, Amaranthe oli hyvä kompromissi.



Leffailuakin on harrastettu (Die Hard, Yippie-kai-yay motherfucker!) ja kavereita nähty. Tiistaina kävin jatkamassa käsivarren tatuointia. Siitä näkyy jotain noissa kuvissa, mutta paneudutaan tatuointi-hommiin kunhan kuva parin viikon päästä valmistuu...

Varsin onnistunut loma, sanoisin! Ja vaikka en juurikaan ole ulkoillut (siis sellaista lenkkeily-ulkoilua), niin olen silti aivan jipoissa tosta auringonpaisteesta, ja sulavan lumen lotinasta :)

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Pakana kävi kirkossa

Perjantaina kävin joulukiireiden keskellä tunnelmoimassa Sipoon kirkossa kamariorkesterin konserttia. Vielä muutama vuotta sitten en olisi uskonut että joskus tulen klassisen musiikin parissa viihtymään, mutta näin on hiljalleen päässyt käymään, mukavaa vastapainoa moshaukselle ja raivopäiselle huutamiselle. En ole klassisen musiikin saralla mitenkään sivistynyt ja kaikkitietävä, mutta toisinaan se sopii tunnelmaan ja rajatussa määrin sitä on nautinto kuunnella, kaikkien eri soittimien yksittäisiä ääniä ja kuinka ne kokonaisuudessa täydentävät toisiaan täydellisyyteen pyrkien. Livenä on äärimäisen viihdyttävää seurata soittajien eleitä ja ilmeitä, ja sitä jännitettä mikä musiikin kautta purkautuu. Livenä myös kuulee (ja näkee) huomattavasti selkeämmin, kuinka monesta eri soittimesta äänet tulevat, ja miten kauniisti äänet sulautuvat yhteen. Toisaalta on myös hassua, että paikalle tuodaan fagotin soittaja, jonka tehtävä on tunnin mittaisessa konsertissa päräyttää ilmoille tasan kaksi ääntä viimeisen kymmenen minuutin aikana...
Ja vaikka pakana olenkin, ja suustani pääsi tälläkin kertaa muutama lipsahdus, niin mielestäni Sipoon kirkko ja etenkin sen valaistus on talvella ilo silmälle, vaikka kännykän kamera onkin asiasta eri mieltä. Koskakohan muistaisin ottaa oikean kameran mukaan edes jonnekin?!


Väitän että harva teistä harvoista blogiini eksyvistä tätä jaksaa kuunnella, mutta tässä silti pieni makupala  konsertista:


Loppuilta vierähtikin lahjoja paketoidessa, ja sain myös itsekin paketin kun posti vihdoinkin kiikutti tilaamani korsetin, josta muuten taitaa tulla yksi suosikeistani :)
Muutoin ei pakkasrintamalla mitään uutta eikä mullistavaa, talvijuomat laivalta haettu, kinkkua on jo töissä maisteltu ja kotona kuusi pystytetty. Kattilankin vein tänään töihin, jotta saan huomenna aloittaa työpäiväni kanelinhuuruisella riisipuurolla, ennen kuin kirmaan vapaille ja hotkimaan kinkkua perunamuusin ja porkkanaraasteen kera niin että seuraaviin yövuoroihin suuntaan vyörymällä sormet ja varpaat suolasta turvoksissa.


Olen tänä vuonna yrittänyt sivuuttaa kaiken turhan joulustressin, tulee se joulu ja hyvät ruoat vaikkei olisikaan kaapin nurkkia jynssätty ja lattiaa kiillotettu. Hetkellisiä stressihyökkäyksiä on ollut mutta silti tällä hetkellä aika levollisin mielin tunnelmoin kuusen valoja Morsin soidessa taustalla. ja kissan kehrätessä vieressä. Näiden kuvien myötä; syökää massut pullolleen ja nauttikaa (kukin omalla tavallaan), toivotan mitä parhainta Joulua kaikille <3